....problems with the computer...

Hei!

Edelleenkaan ei onnistu kuvien laittaminen, harmi. Sittenpa tuleekin kunnon plajays kunhan palaan kotikonnuille:)...jos ei ennen sita onnistu...

Vuoden vanhassa koulussamme olemme maalanneet seinia ja kylla se vaan on iloinen juttu, etta kun alkaa jonkun askareen, tulee kylalaisia heti apuun. Sisaseinat ovat nyt valkoisia ja kirkkaan keltaisia, myohemmin niihin maalataan myos jotain kuvia.

Uuden koulun tontilla alkaa kohta tapahtua. Kylalaisia on jo ilmoittautunut talkoisiin raivaamaan maa-alan kasvustosta ja kaatamaan liiat puut. Arkkitehdin kanssa ollaan pidetty muutama palaveri koulutaloa suunnitellessa. Viidakon keskella tietokoneelta katselimme piirustuksia ja muuttelimme niita siina paikan paalla.

Myos tuomieni silmalasien jakoa on ollut hauska ja mielenkiintoista serurata. Viimemmaksi eilen yksi poliisi sai hyvat rillit ja nepa ovatkin ihan viimeisia mita on jaljella. Voitte taas kerailla nurkista liiat rillit lojumasta ja toimittaa ne minulle talteen, niin tuon ne sitten joskus taas tanne tarvitseville:)

Ehka hiukka hankala lukea tata kun puuttuu ne pisteet a:n ja o:n paalta, mutta ei voi mitaan naille koneille!

30 December 2014

Hi!

Still unable to post photos, what a pity! But there will be a good many of them when I get back home☺…if I don’t succeed before that.

In the year-old school we have been painting walls, and it gives so much joy to see that when you start doing something, villagers will soon come to help. The interior walls are now white and bright yellow, later on we will paint some pictures on them.

On the new school’s site, action will soon take place. Villagers have already volunteered to clear the area from vegetation and fell unnecessary trees. We have had a few planning meetings with the architect. In the middle of the jungle we were looking at the plans on the computer and changing them on the spot.

Also, it has been fun and interesting to follow the distribution of the glasses I brought with me. Only yesterday one policeman received a good pair of spectacles, among the last ones still left. You can once again start gathering any glasses lying about and send them to me so that I can bring them here sometimes in the future for those in need☺.

Christmas Eve

Jouluaaton juhlat on juhlittu ja menestys oli huikea. Koulujen loma-ajasta huolimatta paikalle tuli 80 lasta ja muutama kymmenen äitiä ja yksi isäkin. Isät kun ovat yleensä kalastamassa, toipumassa yöllisestä kalastuksesta tai valmistautumassa seuraavaan pyyntireissuun. Olen yrittänyt monena päivänä laittaa kuvia, mutta jostain syystä ne eivät tahdo tulla läpi; onko vika yhteydessä, laitteessa vai naputtelijassa, mene ja tiedä;-)

Juhlissa oli makeat tarjoilut, joista vastasi pääasiassa ystäväperheemme äiti,Dulini ja isoäiti oli myös mukana touhussa. Koulun seinät pullistelivat ja meteli oli melkoinen, mutta pääasiassa lapset pysyivät paikoillaan...no osaksi se johtui kai myös tilan ahtaudesta;-)
Lapset esittivät taitojaan, mitä ovat oppineet, oli pari pientä puhetta ja jaettiin lapsille hankkimiani ja suomestakin tuotuja koulutarvikkeita ja muita mukavia. Kerroimme väelle tulevaisuuden suunnitelmista, mahdollisesta toisesta koulusta. Se otettiin iloisena vastaan.
Taas kerran oli puhuttelevaa se tyytyväisyys, joka loisti kaikkien kasvoilta.

Uuden koulun suunnitelmat ovat edenneet sille mallille, että tänä aamuna olimme arkkitehdin kanssa tontilla mittailemassa lääniä ja piirteli hän tyyliin klubiaskin kanteen hahmotelmaa. Kunhan palaan Suomeen, toivottavasti piirustukset ovat valmiit, niin saan ne mukaani.
Kuvia laitan heti, kunhan vaan se onnistuu...jos en ennemmin niin sitten myöhemmin.

Keskisuomalaisen paperiversiossa olleen jouluaaton teemajutun myötä Telluschoolille on tullut kyselyitä,miten asiassa voi auttaa ja apua on todellakin tullut. Juuri sen takia toisen kylän koulu voidaan aloitta rakentamaan melko pian. Olemme todella kiitollisia lahjoittajille. Mutta myös monet lämpimät ajatukset ja kannustus antavat meille uskoa ja luottamusta tässä hankkeessa. Kiitos teille siitä!

Lämpimin, nyt sentään aurinkoisin terveisin...täällä oli nääs joulun aikaan aivan kamalat sateet ja tuulet. Sisämaassa on kuollut ihmisiävyöryissä ja maata on hävinnyt mm rautateiden ja talojen alta. Täällä on myös presidentin valinta käynnissä, nykyinen herra Rajapaksa halutaan vaihtaa uuteen. Saa nähdä onko äänestysprosentti suurempi nyt kuin yleensä, 50 prosenttia.
Eilen oli tsunamin kymmenvuotismuistopäivä, mutta se ei juurikaan näkynyt katukuvassa. Täällä Hikkaduwassa oli jonkunlainen tilaisuus, mutta en tiennyt siitä. Olisin toki mennyt paikalle, jos olisi jostain saanut tiedon asiasta. Ne, jotka eivät kokeneet silloin menetyksiä, eivät asiasta ihmeemmin puhu.
Kuulemiin ja näkemiin.

27 December 2014

Christmas Eve celebrations are over and they were a huge success. In spite of the school holiday season, 80 children and some dozens of mothers, and one father, turned up. Usually, fathers are fishing, recovering from overnight fishing or getting ready for the next fishing trip. For many days, I have been trying to post photos, but for some reason or another, they won’t come through; whether it is due to the connection, gadget, or the typist, who knows;-)

The celebrations had delicious food, mainly prepared by the mother of our host family, Dulini, with some assistance of the grandmother. The school was bursting at the seams and full of noise, but on the whole, children kept still…well, partly because of lack of space;-)

The children showed what they have learned, there was a couple of short speeches, the children were given the school materials which I had bought or brought with me from Finland and other nice things. We told the crowd about the future plans, the possible second school. It was greeted with joy. Once again, I was struck by the gratitude shining from every face.

The planning of the new school has progressed to a point that this morning we were measuring the area together with the architect, and he sketched a rough design. When I get back to Finland, I hope that the designs will be ready so that I can take them with me. I will post photos as soon as it is possible…sooner or later.

The Keskisuomalainen newspaper’s feature on the Christmas Eve paper issue has resulted in inquiries how to help Telluschool, and indeed, we have received help. Therefore, we will be able to start building the second school quite soon. We are very grateful for the donors. Many warm thoughts and encouragement give us faith and confidence in this project. I wish to thank you for that!

With warm, now also sunny, regards…because at Christmas time, we had terrible rains and winds here. Inland, people have died in landslides, and land has disappeared from underneath railways and houses. The president election is also going on here, current Mr. Rajapaksa is to be changed to a new one. It remains to be seen if the voting percentage will be higher than the usual 50 per cent. Yesterday, it was the 10th anniversary of the tsunami but it was hardly to be noticed on the street scene. Here in Hikkaduwa, there was some kind of a memorial event but I had no information of it. Of course I would have been present if I had known. Those who did not suffer any losses then do not talk about it much.

Farewell.

School photos Koulukuvia

School photos

Koulun lomasta huolimatta kourallinen oppilaita on paikalla ja opetus sujuu hyvin. 

In spite of the school holidays, a handful of pupils are attending and teaching is carried on smoothly.

 Näissä Special-schooleissa ei tarvitse olla koulupukua lapsilla eikä opettajallakaan saria päällä, kuten aamupäiväkouluissa pitää.

In these Special schools, children are not obliged to wear school uniforms and the teacher does not have to wear Sari as is the case in the morning schools.

               

 This is a mug.

Kouluun on saatu liitutaulukin.

We have managed to get a blackboard to the school.

 Uuden, naapurikylään tulevan koulun paikka, huussikin jo valmiina. Koulun yllä tulee olemaan tämä jackfruitpuiden  muodostama korkeuksiin kohoava holvi, joka varjostaa mukavasti paahteelta.

The place of the new school in the neighbouring village, a toilet already complete. Above the school house, there will be this arch formed by the jack fruit trees rising into the air, providing a nice shade from the sun.

Tässä kylässä on parisataa taloa lapsia keskimäärin 5-6 per perhe. Koulu tulee todella tarpeeseen. Kiitos lahjoittajien, tämä hanke on toteutumassa.

This village has about two hundred houses, with the average of 5-6 children in each family. The school will really be needed. Thanks to the donors, this scheme will materialize.

Greetings

Tervehdys Sri Lankasta!
Täällä on varsin lämminta, kuten varmaan aika helppo arvatakin.
Kouluilla on aina joulukuussa lomaa ja koulu alkaa taas 20.12. Lomasta huolimatta osa lapsista tulee kouluun ja opettaja on paikalla. Tämä ope on nuori mutta erittäin pätevän oloinen...toisaalta näiden ihmisten ikää on vaikea arvioida, pitänee kysyä ihan suoraan.
Tällä viikolla maalaamme koulun sisäseinät ja sitten ensi viikolla on vuosijuhlat. Tarjoamme lapsille jotain hyvää, nam.
Kirjoitan tätä pienellä tabletilla, joten anteeksi kirjoitusvirheet. Kuviakaan en saa lähtemäänjoten pitää hakeutua isomman koneen ääreen, niin sitten laitan jatkoa...olisivideonpätkiäkin lasten opiskeluloruista yms.
Näkemiin täältä;-)

17 December 2014

Greetings from Sri Lanka!

It is quite warm here as you may have easily guessed. Schools always have their holidays in December, and the school will start again on 20 December. In spite of the holidays, some children come to school and the teacher is present. This teacher is young but highly competent…on the other hand, it is hard to estimate the age of these people, one may have to ask directly.

This week we will paint the interior walls and next week we will have the anniversary celebration. We will offer something sweet to the children, yum-yum.

I am writing this on a small tablet, so please excuse my typing mistakes. I cannot post photos either, I must find a bigger machine so that I can continue this, I would also have a short video of children learning the rhymes etc.

Bye-bye from here;-)

News

 Loppuvuoden kuulumisia

Joulu lähestyy ja koulu täyttää pian vuoden! Aika rientää.

Monenlaista touhua on pidetty yllä, mm. työpajoja, kerrottu asiasta ja saatu hiukan myös varoja koulun kulujen kattamiseksi ja vähän jopa uuden koulun, naapurikylään tulevan, pesämunaksi.

Keräysluvan kanssa on asia tällä hetkellä niin, että varsinaisesti keräystilinumeroa en vielä saa laittaa näkyville, koska rekisteröity yhdistys on niin nuori, mutta lahjoituksia saa ottaa vastaan ja kysyttäessä kertoa enemmän.

Myös erilaisia tilaisuuksia saa pitää ja jos niissä on antaa vastinetta tulijoille; esim. musiikkia, kuvia, puhetta, makuja tms, niin jopa osallistumismaksun saa pyytää.

Lahjoittajia on ollut ilman mitään noitakaan onneksi sen verran, että koulu on pysynyt hyvin pystyssä ja toiminta jatkuu hyvillä mielin. "Pienistä puroista syntyy iso joki", sen olen todellakin huomannut:)

Paljon on tullut pyyntöjä kertomaan asiasta ja kaikille pyytäneille olen luvannut. Silmälaseja olen kerännyt ja on ollut mukava huomata, että sitäkin kautta iloa voi levittää myös täällä Suomenmaassa, on tullut todella mukavia rupatteluhetkiä ihan tuntemattomienkin ihmisten kanssa.

Kun seuraavan kerran on aika lähteä katsastamaan koulu ja tapaamaan ystäviämme sinne kauas, luulen että matkapakaasi painaa aikalailla erilaisista saaduista ja itse hankituista viemisistä. Eipä tarvitse ottaa omia kamppeita paljon mukaan...mahtuu sitten tuliaisina vaikka niitä ihania kankaita sieltä...

No, sitten viime viikolla pidimme kotonamme Sri Lanka-illan, jossa oli mukavasti osanottajia. Ohjelma oli vapaamuotoinen mutta silti suunniteltu. 

Kuvia, puhetta, makuja, runoja...

Myös Oriflame oli edustettuna. Aikaisemmin syksyllä siltä taholta tuli pyyntö, saisivatko he järjestää haastekeräyskampanjan Telluschoolille ja toki lupasimme. Tietty osa tiettynä 

aikana myytyjen tuotteiden tuloista menee lyhentämättömänä koulun menoihin. Heillä on useinkin joku keräyskohde em. tavalla. Hyödyllistä työtä, toden totta!

Latest news from the latter part of the year

Christmas is approaching and the school will soon be one year old! Time flies. We have had many activities, for example workshops, we have spread the word and also received some means to cover the school’s expenses and even a small nest egg for the new school to be built in the neighbouring village.

Regarding the current situation of the collection licence, I am still not allowed to show the collection account number here because the registered association is so young, but we can receive donations and, when asked, tell people more about it. Also, we are allowed to organise various functions and if we provide some value for one’s money, e.g. music, pictures, talk, tastes etc. we can even ask for a fee.

Fortunately, there have been enough donors even without any events to keep the school running and the operation continues in high spirits. “Many small streams make one big river”, I have really found out that☺

I have received many requests to come to tell about the school and I have promised to do so to everyone who has asked. I have collected glasses and it has been nice to discover that this way it is also possible to spread joy here in Finland, I have had really nice chats with complete strangers. Next time when I go to see the school and to meet friends there far away, I am pretty sure that my suitcase will be very heavy with various things received or acquired by myself. I need not take many garments of my own with me then…and so, there will be plenty of room for presents, e.g. those lovely fabrics, when I come back.

Well, last week we had a Sri Lankan evening at our home, with plenty of participants. The programme was informal but planned. Photos, talk, tastes, poems… Oriflame was also present. Earlier in the autumn they had asked if they could organise a challenge collection campaign for Telluschool and, of course, we said yes. A certain part of the profits of the products sold at a certain period goes in full for the expenses of the school. They often have such fund-raising projects for a certain goal. Useful work, truly!

Omaa suosikkiani munakoisopaistosta oli tietenkin tarjolla illassa...

My own favourite, the eggplant dish, was of course served in the evening…

...sekä kukkakaali-kananmunaherkkua ja riisi on tietenkin aina mukana kuvioissa :)

…and the delicious coli flour-egg dish and, of course, rice is always included ☺

Olipa ihmeen maukasta tämä papaija, noin niinkuin tuontihedelmäksi! 

Banaania ja ananasta oli myös tarjolla.

This papaya tasted surprisingly good, for an imported fruit! Banana and pineapple were also served.

Eihän sitä GURDia voita mikään, mitä siellä saa, mutta hyvälle maistui tämäkin hunajan kanssa.

Nothing can beat the GURD available there, but this was also delicious with honey.

Tammikuussa on sitten kerrottavaa enemmän ja kuvia paikan päältä. 

Jos sinulla tulee mieleen jotain kysyttävää, ideoita tms, voit laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen: telluvasama59@gmail.com

Lupaan vastata jokaiselle:)

Ihanaa joulunodotusta ja toivoa mieliin valkeasta joulusta!


In January I will have more to tell you and photos from the place itself.

If you have anything to ask, ideas etc., please send me e-mail to: telluvasama59@gmail.com

or

rpdilipkumara@yahoo.com

I promise to answer everybody☺

Have a lovely time waiting for Christmas and dreaming of White Christmas!

Telluschool Support Association Telluschool tukiyhdistys ry.

Sen vielä lisään, että kouluasian eteenpäin viemiseksi on nyt virallinen yhdistys, Telluschool tukiyhdistys ry. Se hoitaa ja kehittää koulun toimintaa yhdessä Sri Lankalaisten    yhteistyötahojen kanssa.

2 September 2014

I want to make one addition here: to promote the school activities, we now have an official association, the Telluschool Support Association. It will take care and develop the operation of the school together with the Sri Lankan collaborators.

Planning and waiting! Suunnitelmia ja odottelua!

Onpas aika kulunut paperihommia tehdessä ja lupia odotellessa!

 Huolimatta siitä, että valtakunnallinen keräyslupapaperi on vielä jossain välillä, lahjoittajia on ilmaantunut ilman minkäänlaista vetoamista ja mainontaa. Sana kiertää, maine kiirii. Eräs ystäväni halusi tehdä vapaaehtoistyöstä jutun Kauppasuomi-lehteen ja pyysi minulta haastattelua siihen. Jutusta tuli todella lämminhenkinen ja mukava kuvineen kaikkineen. Jollakin lailla siitä kuvastui se Sri Lankan lempeä lämpö ja ystävälliset hymyt.

Kiitos kuuluu lahjoittajille, että Telluschoolin opettaja on saanut joka kuukausi palkkansa ja jopa materiaalikuluihin on voitu lähettää vähän rahaa. En voi edes tässä vielä mainita  tilinumeroa, koska haluan edetä niinkuin oikein on. Mutta kunhan lupa postilaatikosta putoaa, niin sitten heti kerron enemmän:)

How time has passed with doing paperwork and waiting for licences!

In spite of the fact that the national collection licence is still somewhere in between, donors keep turning up, even without any appeals or advertising. People spread the word, reputation is growing. One of my friends wanted to write an article about voluntary work for Kauppasuomi newspaper and asked for my interview for that. The story conveyed a really warm and nice feeling with its pictures and all. Somehow it reflected Sri Lanka’s gentle warmth and friendly smiles.

It is thanks to our donors that Telluschool’s teacher has received her salary every month and we have even been able to send some money for the material expenses. Yet, I cannot even mention the account number here as I wish to proceed in the correct way. But as soon as the licence drops through the letterbox, I will tell you more☺.

Ensimmäisessä Telluschoolissa opetus sujuu hyvin ja lapset saavat entistä enemmän tutustua englanninkielen ja matematiikan saloihin.

Toisesta koulusta haaveillaan jo kovasti ja sille olisi paikkakin toisessa kylässä. Paikallinen maanomistaja on luvannut maataan sopivan kokoisen pläntin tähän tarkoitukseen. Sitten (jos) kun varoja karttuu ja toista koulurakennusta päästään rakentamaan, se ei jälleenkään tule olemaan kallis, kuten ei ollut ensimmäinenkään. 

Myös välipala-asiaa olemme suunnitelleet. Mitä se olisi...ihan ruokako vai jotain 

juoma, leipä, hedelmä-tyyppistä pikkusyötävää. Siellä on kyllä melkoisen tarkat ruoka- ja 

teeajat, joten sekin kai vähän vaikuttaa siihen, mikä lopultakin toteutuu. 

Kunhan pääsen paikan päälle, on helpompi alkaa konkreettisemmin suunnitella ja toteuttaa asiaa yhteisvoimin Dilipin perheen kanssa. 

Dilipin vaimo Dulini on todella taitava kokki ja haluaa olla työssä mukana. Hän onkin sanonut, että elämän ihanimmat asiat ovat lapset ja ruuanlaitto:)

At the first Telluschool, teaching goes well and the children are getting more and more acquainted with the secrets of the English language and mathematics. We are dreaming about the second school very much, and there is even a place for it in another village. The local landowner has agreed to give a suitable plot of his land for this purpose. If and when we receive enough funds to start building the second school, it will not be expensive as neither was the first one.

We have also been planning on starting to provide snacks. What would it be…a proper meal or a light snack like a drink, piece of bread, fruit. They have pretty strict meal and tea times there, which probably affects the plan to be realised eventually. When I finally get there on the spot, it will be easier to plan and realise the matter together with Dilip’s family. Dilip’s wife Dulini is a very good cook and willing to participate in the work. She has said that the most wonderful things in life are children and cooking☺.

"Hälapa"-piirakan tekoa aamuvarhaisella ja tietenkin lattialla;) 

Se tehdään melkeinpä pelkästään kookoksesta, lisänä vähän riisijauhoa. Teen kanssa se on maukasta syötävää.

 Tekijästä riippuen sen makeus vaihtelee aikalailla.

Making the “Halapa” pasty early in the morning and, of course, on the floor ;). It is made almost entirely of coconut, just a little bit of rice flour added. With tea, it is very tasty. Depending on the maker, its sweetness varies quite a lot.

Take away-ruokaa. Hyvää ja vahvasti maustettua.

Take-away food. Tasty and spice-rich.

Mangoja

Mangos

Sri Lankassa on todella monenlaisia hedelmiä ihan omasta takaa, osa pieniä ja vaatimattomankin näköisiä mutta hyviä ja ravinteikkaita. Sitten on taas noita tuontituotteita, kuten omenat ja appelsiinit/mandariinit; ne ovatkin huomattavasti kaalliimpia.

Sri Lanka has a huge variety of local fruits, some of them small and modest looking but good and rich in nutrients. Then, there are also imported produce, like apples, oranges/mandarins, but they are much more expensive.

Inkivääritee olisi yksi hyvä välipalajuoma lapsille koulupäivän tuoksinassa. 

Antaa energiaa ja on vatsalle todella hyvä.

Ginger tea would be one good snack drink for the children in the hustle and bustle of the school day. It gives energy and is really good for your stomach.

Mikäpä ettei tätä voisi tarjota lapsille; yrttijuoma! Yrtit omasta pihapiiristä tietenkin.

Vai taitaa ollakin niin, että tämä kuuluu juoda aamulla tyhjään vatsaan. (Oli muuten todella hyvää!) Ohessa syötiin tuollaisia ruskeasta sokerista itse tehtyjä palasia, pehmeitä ja aivankuin fariinin ja hunajan sekoitusta.

Why not give this to the children: an herbal drink! Herbs from one’s own yard, of course. Although it might be that this is supposed to be drunk in the morning to the empty stomach. (By the way, it was really good!). It was served with these home-made bits of brown sugar, soft and like a mixture of brown sugar and honey.

Kauppiasrouva lapsensa kanssa.

Papaijaa on paljon joka paikassa ja se on NAM.

The shopkeeper lady with her child. There is a lot of papaya everywhere and it is YUM-YUM.

Vadissa alimpana ananasta, niiiin makeaa.

At the bottom of the dish there is pineapple, soooo sweet.

Maissia 

Corn

Nelli. Erittäin hapan ja kuulemma hyvä silmille. Vähän työläs pureksia.

Nelli. Very sour and good for your eyes. A little bit hard to chew.

Chilikasviksia turistille (lusikka!)

Chillies for the tourist (a spoon!)

Mustapippuria

Black pepper

Puusta suoraan tuoreita Cashew-pähkinöitä. Niin lempeä maku että!

Fresh Cashews straight from the tree. Such a delicate flavour!

Tämän nimeä en muista, mutta oli hyvää. Siitä lohkottiin palasia, jotka olivat omissa koloissaan kuin kohdussa.

I cannot remember the name of this one, but it tasted good. Pieces were cut from the pulp that came apart in segments, like in the womb.

Kookospähkinä on ehkä se näkyvin hedelmä.

Coconut may be the most commonly found fruit.

Kun sen neste on juotu ravinnoksi, sen sisuksen voi kaapia ja se se vasta onkin ravinteikasta.

.

After you have drunk its fluid, you can scrape the flesh, which is most nutritious.

Kookosmaidosta voi keittää myös terveystuotteita iholle ja hiuksille. 

Tänäänkin laitoin itselleni juuri tuossa kuvassa olevassa padassa porisevaa öljyä iholle. Niin ihana tuoksu!

You can also boil the coconut milk to make health products for your skin and hair. Today, I once again put that oil boiling in the pot in this photo on my skin. Such a lovely scent!

Mutta olisiko banaanit sitten kuitenkin ne näkyvimmät ja makeimmat hedelmät siellä...

After all, would bananas perhaps be the most apparent and sweetest fruits there…

Toivottavasti tapaamme pian kanssanne tällä areenalla ja voin kertoa jotain uutta:)

Näkemiin, kuulemiin!

Tellu

I hope we can soon meet here on this arena and I can tell you something new☺

Farewell! Tellu

Telluschool Logo

Vuosi on edennyt jo pian puoleenväliin ja koulu senkun kasvaa:)

Tällä hetkellä oppilaita olisi tulossa vaikka kuinka paljon. Ensimmäinen opettaja ei ollut täysin sovelias tehtäväänsä ja niinpä Dilipin perhe hankki uuden opettajan.

 Alkukuukaudet koulussa opetettiin ainoastaan englannin kieltä, mutta nyt on tarkoitus alkaa opettamaan myös esim. matematiikkaa. Uusi opettaja on siihen pätevä ja ahkera toimissaan. 

Koulun arkea seurataan tarkasti isäntäperheen taholta ja asioihin puututaan heti, jos siihen ilmenee aihetta.

Alla koulun logo, vihdoinkin valmiina. Sitä on funtsittu puoleen ja toiseen, mutta yhtä kaikki siinä se nyt on :)  

Logo maalataan koulun seinään ja jos joskus saadaan mahdollisesti toinen rakennus viereisestä kylästä, niin sinne myös tulee tuo sama logo näkyviin.

We are nearly half way through the year, and the school is becoming bigger and bigger. At this moment, there would be as many pupils coming to school as possible. The first teacher was not quite suited for the task and, therefore, Dilip’s family employed a new one.

During the first months of the school, only English was being taught but now the aim is to start teaching, for example, mathematics. The new teacher is well qualified for this and hard-working. The host family follows the school’s everyday life closely and intervenes in matters straight away, if necessary.

Below there is the school logo, finally completed. We have been pondering over this and that for a long time but, all the same, there it is now. The logo will be painted on the school wall, and if we manage to get another building from the nearby village, the logo will be painted on it as well.

Lahjoittajien jalomielisyyden ansiosta olemme saaneet lähetettyä opettajan palkan kuukausittain sekä muutaman kerran rahaa opetusmateriaaleihin. Näin opetus voidaan turvata lapsille ja niin ollen antaa tulevaisuuden toivoa heille. Itse saan kaikista koulun menoista, maksetuista palkoista ja ostetuista tarvikkeista kirjanpidon.

Aivan alussa, silloin joulu-tammikuussa koulussa oli 35 oppilasta. Nyt heitä olisi reilusti yli 100, jos vain kouluun mahtuisi. Joulukuussa rakennettu koulurakennus on pieni ja niinpä perhe on katsellut ahkerasti lähikylästä toista rakennusta, joka olisi hyvä paikka toiselle koululle.

 Toivon, että saamme pian kaikki viimeisetkin paperiasiain rippeet täällä Suomessa kuntoon ja valtakunnallinen laajempi keräyslupa voimaan. Se olisi todella tarpeen. Paperiasiat tahtovat vaan olla aikas hitaita valmistumaan tuolla eri portaissa, harmi!

Mutta toivoa on!

Itse toivon pääseväni tämän vuoden aikana katsomaan sinne kauas paikan päälle koulun tilanteen ja neuvottelemaan ihan naamatusten uusista suunnitelmista, vaikkakin olemme viikoittain yhteydessä skypellä nytkin.

Thanks to the generosity of donors, we have been able to send the teacher’s salary monthly and, on some occasions, money for teaching materials. Thus, we can secure education for the children and give them hope for the future. I receive accounts of all the school’s expenses, salaries paid and necessities bought.

At the very beginning, in December-January, there were 35 pupils in the school. Now, there would be well over a 100 if only there were room. The school house, which was built in December, is small and so the family has been busy looking for another building suitable for the school in the village nearby.

I hope that we will soon get all the official documents sorted out here in Finland and have the wider, national collection licence issued. It would really be helpful. The paperwork just seems to take a long time to get processed through various steps, which is a pity. But there is hope!

I myself hope to get there faraway this year to evaluate the school’s situation and discuss new plans face to face, although we are in weekly contact by Skype even nowadays.

11 February 2014

                                                           Muista aina liikenteessä...

Always look out in traffic…

Sri Lankassa huolehditaan hyvin lasten kyydityksestä ja saattamisesta kouluun. Kävelymatkan päässä olevaan opinahjoon mennessä on yleensä äiti tai joskus isäkin saattamassa lastaan mennen ja tullen. Olenpa minäkin päässyt siihen tehtävään ystäväperheemme lapsia saattamaan:)
Pitemmät koulumatkat taittuvat tuktukeilla, ihan kuin meillä täällä Suomessa koulutakseilla. Sekään ei ole ihan halpaa niille köyhimmille, vaikka hinta on suomalaisittain toooodella edullinen lasta kohti. Joskus lapsia kuljetetaan myös mopolla, useampaakin kerralla ja siinä samalla on äitikin saattanut päästä kauppareissulle.

Telluschoolissa käy kylän omat lapset, joten perheiden ei tarvitse  käyttää vähäisiä rahojaan koulukyyteihin kun matkat ovat lyhyet.
Kun vanhemmat tuovat lapsensa tähän kouluun, he odottavat oppituntien ajan koulun pihassa tai käväisevät asioilla sillä aikaa. Olen ehdottanut yhtenä ideana, että vanhemmat voisivat olla esim. kerran viikossa lastensa kanssa tai ilman lapsia opiskelemassa englannin kieltä ja näin itsekin voisivat oppia uutta.
Tässä olisi erittäin hyvä ja kannatettava tilaisuus esim. meille suomalaisille vapaaehtoistyöhön haluaville. Ehkä alankin suunnittelemaan asian kehittelemistä...

In Sri Lanka, parents take good care of transporting and bringing their children to school. When the school is at a walking distance, it is usually the mother, or sometimes the father, who accompanies the child both ways. Even I have had the privilege to accompany the children of our host family☺. Longer school trips are made by tuk-tuks, just like by school taxis here in Finland. Nevertheless, it is not very cheap for those with fewer means, although the fee by Finnish standards is veeeeery cheap per child. Sometimes a moped is also used to transport children, even more than one, and the mother, too, may get to the shops at the same time.

In Telluschool, the pupils are the village’s own children so there is no need for families to spend their money on school transport as the distances are short. When parents take their children to this school, they wait at the school yard during lessons. I have suggested that, perhaps once a week, the parents could attend the English lesson together with their children or without them and thus they themselves could learn something new. This would be a very good opportunity, for example, for us Finns who want to do voluntary work. Maybe I start planning the development of this idea…

Äiti kaksostensa kanssa...eivätpä taida nämä lapset kouluun mennä...

A mother with her twins…these children may not go to school…

.

Jo hiukan vanhempi koululainen ammattia oppimassa isän ja isoisän opastuksella.

A little older schoolboy learning a trade under the guidance of his father and grandfather

Lapset ovat tärkeitä Sri Lankassa. Usein isovanhemmat hoitavat työnsä ohessa lastenlapsiaan. Sitten myöhemmin kenties päinvastoin.

Children are important in Sri Lanka. Often grandparents look after their grandchildren while working. Then later, it may happen vice versa.

Lapset ovat paljon vanhempiensa sylissä. En ole matkoillani nähnyt kertaakaan esim. lastenvaunuja tai -rattaita, vaan lapset ovat sylissä tai sitten kävelevät itse vanhemman kädestä kiinni pitäen. Ihan vastasyntyneetkin kuljetetaan sylissä peitteeseen huolellisesti käärittynä neulepipo tiukasti päässä, korvia suojaamassa kai...

Children often sit on their parent’s lap. During my trips I have never seen, for example, prams or pushchairs but the children sit on the lap or walk holding their parent’s hand. Even new-borns are carried in the lap carefully wrapped in a blanket, a knitted cap tightly in the head, I suppose to protect the ears…

Kauneutta karuuden keskellä; riippuu ihan ihmisestä kumman niistä huomaa.

Beauty amongst barrenness; it depends on the person which of them one notices.

Helteisimpinä päivinä aamupäiväkoulun oppilaat opettajiensa kanssa saattavat tulla rannalle vilvoittelemaan ja siinä ei ole niin vaarallista, vaikka vaatteetkin kastuisivat. Aurinko ja tuuli kuivattavat ne pian.

During the hottest days the pupils of the morning school may come to the beach together with their teacher to cool off, and it is not so dangerous if clothes get wet. The sun and wind will soon dry them.

Jos perheellä ei ole varaa laittaa lastansa maksulliseen iltapäiväkouluun, saatetaan heidät laittaa töihin, omaksi avuksi tai muuten. Työn tekeminen on toki hyvä oppia, mutta jos se tehdään koulunkäynnin sijasta, on tarkoitus huono. Siksipä onkin tärkeää saada lisää maksuttomia kouluja, että lapsilla olisi mahdollisuus tehdä sitä, mitä lasten kuuluukin: oppia uusia asioita ja uutta kieltä. 

If the family cannot afford to send their child to the fee-charging afternoon school, the children may be put to work, to help the family or otherwise. Of course, it is good to learn to work but if it is done instead of going to school, it does not serve the purpose. Therefore, it is important to have more free schools so that the children would have the opportunity to do what they are supposed to do: learn new things and a new language.

Erään kuurojenkoulun oppilaita. Vaikka viittomakieli on joka maassa erilainen , tulimme silti juttuun ihan hyvin.

Pupils of one School for the Deaf. Even though the sign language is different in every country, we got on quite well.

Koululaiset ovat joka puolella maailmaa hyvin samanlaisia, iloisia kavereista ja yleensäkin etuoikeudestaan käydä koulua. Sen mahdollisuuden soisi todellakin ihan jokaiselle lapselle!

Schoolchildren are very much alike all over the world: happy about their friends and, in general, their privilege to go to school. One truly wishes that every child would have this opportunity!

Tässäpä reipas joukko opettajansa kanssa. Lapsista ei huomaa, onko joku varakkaampi vai ei, koska kukaan ei voi koulussa ainakaan vaatteillaan koreilla. Eri alueilla on oman värisensä asut : poikien kravatit, tyttöjen lettinauhat, shortsit/pitkäthousut ja hameet. Pusero on lähes joka alueella valkoinen. Siistiä, eikö totta!

What a cheerful bunch together with their teacher. It is not possible to see from the children whether one is richer than the other because nobody can show off with their clothes. Different regions have their own colours for outfits: boys’ ties, girls’ hair ribbons, shorts/trousers and skirts. The shirt or blouse is white in almost every region. Neat, don’t you think!

Iloiset koululaiset aamupäivä- ja iltapäiväopintojen välisellä tauolla:)

Kiinnitin huomioni sellaiseen seikkaan, että lapset eivät valittaneet, vaikka koulu kesti iltakuuteen saakka. Tottakai lapset väsyvät välillä sielläkin, mutta kun mietin, mitä suomalaislapset sanoisivat tällaisesta järjestelystä...tai vanhemmat...No, eri maa, eri tavat ja käytänteet... 

Happy schoolchildren during the break between morning and afternoon studies☺. What drew my attention was that the children did not complain although the school lasted until six p.m.. Naturally, the children got tired there, too, but when I think about what Finnish children would say about this kind of arrangement...or the parents…Well, a different country, different habits and practices…

Koulunpihan talon ehtoisa emäntä, ystävämme Dulini, ehkä maailman taitavin kokkaaja. Niin monet herkulliset ruuat olen saanut maistaa. Suosikknii on munakoisocarry, NAM!!!!!

 Tässä raastetaan kookoksen hedelmälihaa.

The generous hostess of the house in the school yard, our friend Dulini, perhaps the best cook in the world. I have had the chance to taste so many delicious dishes. My favourite is the egg-plant curry, YUMMY!!!!

Here grating coconut fruit flesh.

Ulkohella

An outdoor stove.

"esikoulussa" aamuteen kera

In the “preschool” with morning tea.

Aamulla ennen viittä, siitäpä sitten kouluun...Sri Lankassa herätään todella aikaisin.

Kurpitsan paloittelua aamupalalle, joka on klo 10-11 aikaan. Aamulla herättyä juodaan makeaa teetä maidon kera ja syödään ehkä pari keksiä.

Before five a.m., then going to school…People wake up really early in Sri Lanka. Chopping pumpkin for breakfast, which is at 10-11 a.m. In the morning when one wakes up it is common to have sweet tea with milk and perhaps a couple of biscuits.

Tunafish kurkkaa

A peeping tuna fish.

Aamun rauhaa, vaikka aallot pauhaa.

Peace of the morning while the waves are roaring.